← takaisin Bloody Geonne VH12-021-0471
KUVAT © Zuzana Buranova www.zuzule.com
Säkäkorkeus: 157 cm
Ikä: 7 v (ikääntyy kun jaksaa)
Rotu: Trakehner
Sukupuoli: tamma
Väri: ruunikko
Kasvattaja: Meow VRL-10122
Koulutustaso: He A
Omistaja: Hemppa VRL-12262
VIRTUAALIHEVONEN
LUONNE
''Hemmetti, isäänsä tullut, voit ajatella kun roikut ruunikon hevosen riimussa kohti tarhaa. Tai kaurasäkkiä. ''
Gea on tempperamenttinen, ja sillä on aina kommenttia asiaan. Harjaa voisi käsitellä hiieman varovaisemmin, yksi otsajouhi jäi niskahihnan alle, voi eii... Ja naks, tiukka ote käsivarresta auttaa kummasti asiaa, ja ihminen toimii taas hyvin.
Mutta osaa Geonna myös mukava olla. Kuten ratsastaessa. Se toimii kuin unelma, kun olet käynyt läpi sen tahtojen taiston karsinasta kentälle. Kaikki minkä Gea osaa, sujuu lähes aina hyvin. Ratsastaessa suurin haaste on saada Gea pysymään ulko-ohjalla, ja kun se onnistuu, kaikki onnistuu!
Tuttujen ihmisten kanssa karsinassa ja kävelyillä Gea on jopa siedettävä, mutta omistajaa se juorujen mukaan jumaloi ja käyttäytyy unelmaisesti, aina ja iän kaikkisesti! Tosin taistelu on ollut pitkä.
Vaikka Gea voisi luonnehtia myös diivaksi, niin ei kannata tehdä sillä ei se sekään ole. Oikeastaan kesäloman jälkeen se näyttää enemmän villihevoselta alá mutakuorrute.
Tarhataan yksin jotta hevosuhreilta vältyttäisiin. Tosin tarhanaapuri on uhri numero kaksi, jos tämä neiti sattuu pahalle päälle. Aina on aihetta riitaan ja hampaiden näyttämiseen. Harmi vaan että Gealle on joskus syötetty melassia ja ne hampaat ovat aivan ruskeat...
Kisapaikkojen vilinä ei hermostuta Geaa, vaikka niin luulisitkin. Se innostuu eikä meinaa pysyä paikoillaan vaan joudut taistelemaan egosi puolesta, ethän tahdo että kukaan luulee sinun omistavan kurittoman villihevosen?
Mutta kyllä Geonnasta kuoriutuu mahtava hevonen, kun jaksat työstää sitä ja on kärsivällinen. Välineitä ovat vain turvakengät, paksut hanskat ja ripaus (kottikärryllinen) rohkeutta!
Omistajan sanoin: Gea on oikea kullanmuru, tekee kaiken mitä pyydetään, mutta säikkyy kyllä joskus, mut onhan se saaliseläin. *pusuttelee Geaa*
Tallityöntekijän sanoin: Kyllä, tarttet suojahanskat.
SUKUTAULU
i. Nothwulf Belv
ii. Nicotinecall PB YLA2 KRJ-I vTOK
ie. Prettyaholic YLA2 KRJ-I
iii. Graven GER KRJ-I YLA2
iie. Before The Bleeding Sun KRJ-II YLA2
iei. Lovekorn YLA2 KRJ-II KRL-II
iee. Prettydeath KTK-III
e. Dark Blood Ties KTK-2, KRJ-2, YLA-2
ei. Tokioholic
ee. Noserfatu PB
eii. Ewigkeit W VIR MVA Ch
eie. Heart&Mind
eei. Nazgul VIR MVA Ch, KTK-III
eee. Lovedivided
KISAKALENTERI
vain sijoitukset merkitty (16 kpl)
KRJ'n alaiset :
kutsu - taso - päivämäärä - sijoitus/kaikista osallistujista
x - He B - 15.12.-12 - 2/30
x - He B - 08.12.-12 - 2/30
x - He B - 02.12.-12 - 2/30
x - He B - 27.11.-12 - 5/30
x - He B - 06.12.-12 - 5/30
x - He B - 08.12.-12 - 2/30
x - He B - 10.12.-12 - 3/30
x - He B - 07.12.-12 - 6/40
x - He B - 07.03.-13 - 6/40
x - He B - 25.02. -13 - 1/30
x - He B - 27.02.-13 - 2/30
x - He B - 27.02.-13 - 1/30
x - He B - 15.02.-13 - 2/30
x - He B - 25.03.-13 - 6/60
x - He B - 19.03.-13 - 1/60
x - He B - 08.04.-13 - 6/40
JÄLKELÄISET
o. Whistle While - synt. 28.01.-13 - i. Kingston Falcon KRJ-I
t.Venus Vivid - synt. 5.07.-13 - i. Devious Tracker
VALMENNUKSET
15/06/-13 - Kouluvalmennus He A, valmentajana Katharine [email protected]
Ratsukko suoritti alkulämmittelyjä kun itse saavuin kentälle. Lämmittelyt sujuivat ratsukolta itsenäisesti ja pian pääsimmekin aloittamaan itse valmennuksen. Ensimmäisenä ratsukko harjoitteli lisättyä käyntiä ja - ravia. Lisätty käynti onnistui helposti, mutta ravissa tamma meinasi muutaman kerran nostaa laukan kunnes ratsastaja pidätti hieman enemmän ja ratsukin ymmärsi jatkaa ravissa. Ravi oli matkaavoittavan tahdikas, muttei liian nopeata ja askeleet venyivät upean pitkiksi. Seuraavana harjoituksena vuorossa oli takaosakäännös. Ratsastaja asetteli ja käänsi hevostaan oikein ja kuuliaisena ratsuna Gea toimi Hempan avujen mukaan. Tämän harjoituksen ratsukko osasi erinomaisesti jo ennestään. Viimeisenä treenasimme laukanvaihtoja käynnin kautta. Joillan kerroilla Gean energia hiipui eivätkä tamman askeleet olleet kovinkaan näyttäviä kunnes ratsastaja ajoi hevostaan eteenpäin ohjeistuksestani. Ratsun askeleet olivat korkeat, lennokkaat ja pehmeät. Hyvin meni! Laukanvaihtojen jälkeen oli loppuravien aika ja verryttely suoritettiinkin kahdeksikolla puomien kanssa joiden etäisyyksiä muuttelin välillä. Tämä auttoi ratsukkoa treenaamaan askelten pituutta. Ravien jälkeen Hemppa ja Gea jäivät tekemään loppukäynnit itsenäisesti.
PÄIVÄKIRJA
14. maaliskuuta 2013
Tänään päätin lähteä Gean kanssa maastoilemaan , pitkästä aikaa. Harjasin Gean ja heitin varusteet päälle.
Lähdin pihalle, ja kävelin hetken. Oli kirpeä pakkassää, joten siiryin pian raviin. Gean kunnon kohotus tulisi olemaan kova pala, ajattelin, kun tamma puuskutti jo viiden minuutin ravin jälkeen...
Tein siirtymisiä käynnin ja ravin välillä, sekä muutamia pysähdyksiä.
Gea tuntui vetreältä ja rennolta, joten nostin laukan. Mammalla oli kyllä intoa, muttei kuntoa, ja se tuntuikin jo hetken päästä hyytyvän, muttei silti halunnut ottaa raviin.
Annoin Geonnan laukata hetkisen kunnolla eteen, kunnes pidätin sitä.
Ravailimme loppuraveja, jonka jälkeen kävelimme talliin.
24. helmikuuta 2013
Tämän päivän ohjelmaksi olin kehitellyt vähän esteitä. Kävin kokoamassa pari viidenkymmenen sentin pystyä maneesiin ja palasin talliin.
Otin Gean sisään, ja harjasin sen huolella. Hain satulan, suitset ja jännesuojat. Varustin Gean ja lähdin.
Maneesissa lyhensin itselleni estejalustimet. Gea oli kummissaan kun lähdimme kävelemään uralle.
Ravailin ja laukkailin erikokoisia ympyröitä ja voltteja alkulämmittelyksi.
Lähestyin estettä laukassa, ja koitin lyhentää mutta Gea innostui hieman liikaa ja hyppäsi aivan liian kaukaa!
Otin kiinni heti esteen jälkeen ja jatkoin seuraavalle. Sain laukan kunnolla alle, ja hyppy sujui aivan loistavasti. Ravasin pari kierrosta jotta Gea tasaantuisi ja hyppelin uudestaan. Molemmat hypyt, hienoja kerrassaan!
Loppulämmittelin Gean ja katosin talliin.
Loimitin Gean kuivausloimella, ja hieroin sen jalkoihin linimenttiä. Hoidin vielä varusteet ja olin valmis. LÖYTYY MYÖS NALLIKALLION TALLIKIRJASTA.
21. helmikuuta 2013
Geaa harjatessani päätin uskaltautua sen selkään tänään, ihan kunnolla ratsastamaan.
Laitoin jokaiseen jalkaan pintelit, varmuuden vuoksi.
Hain suitset ja satulan, sekä laitoin kypärän päähäni.
Otin Gean mukaani ja läksin kohti pihaa. En pelkästään uskaltautunut selkään, vaan lisäksi päätin lähteä vielä maastoon.
Käppäilimme pitkän aikaa ihanan rauhallista hiekkatietä ennen kun siirryimme raviin.
Geonna alkoi puskea vähän ohjia vasten, mutta pidättelin. Otimme monta rauhallista ravipätkää.
Sopivan näköisellä suoralla nostin laukan. Gea lähti kovaa, ja minä vaan epätoivoisena koitin pidellä sitä. Kyllähän se vähän onnistuikin, mutaa silti vauhti oli kova. Pidin ohjat napakasti kädessäni, jotta reipas ratsuseni ei yllättäisi minua pukilla.
Reitin kaartaessa vasemmalle hidastin ensin raviin, ja sitten hetken kuluttua käyntiin.
Käppäilimme koko matkan tallille asti.
Pihalla löysäsin ensin satulavyötä ja tulin alas.
Karsinassa otin heti varusteet pois ja harjasin hieman Gean selkää ja kylkiä. Puin kuivatusloimen ja otin pintelit pois, ennen kun menin hoitamaan varusteet. LÖYTYY MYÖS NALLIKALLION TALLIKIRJASTA.
20. helmikuuta 2013
Saavuin Gean karsinalle, ja menin heti harjailemaan sitä. Tänään sitten treenattaisiinkin vähän kovemmin..
Harjattuani hain pelkät suitset, ei edes ohjia, ja laitoin ne Gealle. Kytkin molempiin kuolainrenkaisiin deltan ja deltaan vielä juoksutusliinan. Nappasin vielä juoksutusraipankin mukaan, ja läksin maneesiin.
Kävelytin Geaa ensin muutaman kierroksen ja siirsin sen sitten ympyrälle raviin. Ravuutin Geaa hetkisen, ja vaihdoin suunnan. Ravuutin taas. Siirsin Gean käyntiin, ja annoin sen kävellä hetken.
Vauhdoin taas suunnan, ja pyysin Gean laukkaan. Mamma innostui ja heitti jopa parit pukit, mutta tyynnyttelin sitä ettei se heti alkuunsa rikkoisi itseään.
Toiseen suuntaan meni vielä lujempaa ja enkä voinut kun nauraa heppasen hölmöilylle.
Päästin Gean vielä irtikin, jotta se sai vähän irrotella.. Ja kovaa se kiisikin pitkin maneesin uria. Naureskelin itsekseni.
Sieppasin Gean vielä liinanpäähän ja loppuravautin sen hyvin. Kävelytin sitä vielä monta kierrosta ennen kun vein sen tallin kuivumaan. LÖYTYY MYÖS NALLIKALLION TALLKIRJASTA.
18. helmikuuta 2013
Huh, Geonnan treenaus pitäisi aloittaa taas mamma-ajan jälkeen. Kova pala, pakko myöntää. Menin kuitenkin harjaamaan kultamussukkaani.
Geonna tuntui rauhoittuneen varsan jäljiltä, sillä se ei temppuillut harjatessa edes sitä vähää mihin olin tottunut.
Hain satulahuoneesta suitset, ja puin ne Gealle. Tänään en vielä viitsinyt satulaa laittaa selkään hiertämään, kun piti vielä romaanikin kaivaa, että satula ei olisi yhtään epäsopiva.
Gea kun oli menettänyt vähän lihaksia.
Lähdimme kohti maneesia, mutta muutinkin mieleni ja suuntasimme kentälle. Siellä tosin oli lähes puolimetriä lunta, mutta eipähän ratsuni pääsisi yllättämään temppuilulla.
Ratsastaessani Gean lumihankeen se ei millään olisi tahtonut sinne mennä, vaan nosteli jalkojaan kauhistuneena. Ei, ei, ei, tuonne en mene! se huusi kauhistuneella katseellaan.
Tuhahdin ja pakotin Gean hankeen. Hetken pöristelyn jälkeen se alkoi jopa pitää jalkoja viilentävästä kinoksesta.
Mitäpäs siinä käppäillessä, olimme kentällä vartin ennen kuin lähdin talliin hoitamaan vielä Vissiä, Gean iki-ihanaa varsaa. LÖYTYY MYÖS NALLIKALLION TALLIKIRJASTA.
11. helmikuuta 2013
Kiiruhdin kohti Vissin karsinaa. Siellä pikkuinen oli emänsä kanssa, Gea oli makuullaan mutta nousi kun huomasi minut. Olimme jo pikkuisen kanssa harjoitelleet riimua ja talutusta käytävällä, joten se oli tuttu juttu. Pujotin Vissille riimun ja kytkin siihen liinan. Sama juttu Gealle, mutta liinan sijasta laitoin narun, Geonnan sai hallittua narullakin hyvin. Nappasin molempien narut kätöseeni ja lähdimme kohti maneesia. Näin hiljaiseen aikaan se oli onneksi tyhjä. Päästin Gean irti, se tulisi pyynnöstä luokseni, jos joku tulisi. Taluttelin Vissi ympäri maneesia, ympyröillä, kahdeksikoilla ja radanpoikkiteillä. Vissi tuli perässä kiltisti. Orin koulutus saattaisi olla helppoa. Ehkä. Ohjasin vissiä ympyrälle liinan päähän. Se ei oikeen ymmärtänyt, joten jätin sen toistaiseksi. Taluttelin vielä molempia heppoja maaneesia pitkin, ennen kuin lähdin talliin.
Tallissa sidoin Gean käytävälle, ja jätin Vissin karsinaan. Se oli hyvä alku vieroitukselle. Hoidin Geaa aikani, kunnes siirryin Vissiin. Jätin Geonnan käytävälle.
Vissi kutisi mahasta, nauroin sen kiemurtelulle. Silittelin Vissiä vielä hetkisen harjalla mutta lopetin pian, ja toin Gean takaisin. Jätin heppaset omaan rauhaan ja lähdin satulahuoneeseen juomaan teetä ja suunnittelemaan Vissin vieroitusta.
LÖYTYY MYÖS NALLIKALLION TALLIKIRJASTA.
3. helmikuuta 2013
Menin heti talliin tullessani Gean ja uuden tulokkaan luokse. Pikku Vissi oli juuri heräilemässä, joten menin karsinaan. Gea antoi minun rapsuttaa suloista varsaansa, ihme kylläkin.
Silittäessäni Vissin pikkuista turpaa ei-niin-pieniturpainen-Geonna oli tökännyt oven auki ja oli matkalla etsimään jotain syötävää. Vissi tietysti lähti perässä. En viitsinyt pikkuista kovin paljoo komentaa, joten juoksin vain Gean perään. Onneksi tallin ovet olivat kiinni... Nappasin Geaa päästä kiinni, ja talutin sen takaisin karsinaan. Huokaisin helpotuksesta, ja jätin mamman ja varsan vielä torkkumaan. Ilmojen lämmettyä ne voisi päästää jo ulos...
Menin vielä satulahuoneeseen putsailemaan varusteitani, joille ei ihan heti valitettavasti olisi käyttöä. Päätin tänään kuitenkin mennä häiritsemään Geaa sen verran, että menin vielä sukimaan sitä hieman. Saihan myös Vissi maistaa vähän vuohenkarvaharjan pehmeyttä.. LÖYTYY MYÖS NALLIKALLION TALLIKIRJASTA.
28. tammikuuta 2013
Eilen oli hiottukoulukiemuroita niin tarkkaan, että päätin lähteä pelloille vähän irrottelemaan!
Otin Gean sisälle ja harjasin sen tavallistakin perusteellisemmin. Harjauksen jälkeen laitoin Gealle suitset, ja vaihteen vuoksi, lampaan karvasatulan! Sitä paitsi, kuka menee pellolle päästelemään koulusatulan voimin? Ei kukaan.
Talutin Gean pihalle, ja hyppäsin selkään.
Pellolle kaartaessani hevonen hyppi ylös-alas intopinkeänä valmiina uuteen maailman ennätykseen. Naureskelin ja pidin vastaan.
Alkukävelyn, oikeammin alkuhyppelyn, jälkeen ravailimme suuria ympyröitä, suoria uria ja kaarteita. Gea alkoi viskoa päätään, kun jouduin käyttämään paljon kättä. Kaduin martingaalien talliin jättämistä...
Nostin laukan, ja Geonna lähti tuli hännän alla hurjaan laukkaan. Meinasin tipahtaa.
Laukkasimme jopa pari kierrosta, kunnes Gea alkoi hidastaa. Taputtelin sitä, ja ravasin loppuravit. Kävelin rennosti monta, monta kierrosta pellon ympäri.
Menin talliin hoitamaan varusteet ja hevosen. LÖYTYY MYÖS NALLIKALLION TALLIKIRJASTA.
27. tammikuuta 2013
Saavuin talliin, ja bongasin Gean tarhasta mukaani sisään.
Laitoin Gean käytävälle seisomaan, ja aloin ottaa loimia pois. Jätin Gean hetkeksi yksin, kun hain harjat ja varusteet käytävälle valmiiksi.
Suin Gean pikaisesti, mutta huolella kuitenkin, ja heitin varusteet päälle. Tänään kieritin joustopintelit etu- ja takajalkoihin.
Lähdimme kentälle. Olin päättänyt yrittää kouluttaa Geaa, vaikka se sitten epäonnistuisikin. Olin saanut hevosesta esiin jo sellaisen piirteen, joka pitää työskentelystä.
Kävelin monta kierrosta pitkin ohjin. Lämpättyäni
treenasin pohkeen väistöjä käynnissä sekä ravissa. Väistöt sujuivat, joten harjoitin siirtymisiä. Ne sujuivat kuin tanssi, ja Gea liikkui rentona.
Olin niin tyytyväinen, että aloimme harjoitella vaativampia asioita. Lisätty ravi sujui ihan hyvin, kuten lisätty käyntikin. Olin jo aiemmin harjoitellut niitä, mutta nyt tulos oli parantunut. Huomattavasti.
Koetin saada Gean menemään myös ihan vähän sulkutaivutuksia. Ensiksi Gea alkoi heitellä rajusti päätään, mutta myötäisin kädellä enemmän, ja sulut alkoivat sujua. Tosin ensiksi Gean piti tietysti yrittää kentän sisälle takapuoli edellä ja siirtyä pysähdyksestä peruutukseen.
Avojakin koitin ja ne alkoivat sujua ihan hyvin.
Jätin käynti ja ravityöskentelyn ja siirryin keskilaukkaan. Vaihdoin suunnan koko rataleikkaalla ja pidin vastalaukan. Gea yritti kulmissa vaihtaa laukan myötä laukkaan, mutta pidin pohkeilla vastaan. Menin niin hetken, kunnes tein uuden koko rataleikkaan, mutta vaihdoin laukan. Jotenka meillä oli taas vastalaukka.
Gea oli oivallinen kouluratsu, niin nopeasti se oppi, ajattelin, kun Gea ei yrittänytkään vaihtaa laukkaa. Siirryin myötälaukkaan, ja keskiympyrälle. Lyhensin, pidensin, lyhensin, pidensin ja Gea reagoi herkästi. Vaihdoin ympyrällä ravin kautta suunnan ja jatkoin laukkaa. Gea alkoi ennakoida, joten jatkoin pidempään lyhyttä laukkaa.
Gea toimi hyvin, joten soin sille lepokäynnin ennen jatkamista.
Kokosin ohjat, ja jatkoin laukkatyöskentelyä, nyt uraa pitkin ja molemmilla pääty-ympyröillä. Yritin saada Gean myötäämään niskastaan kunnolla, ja parin ympyrän jälkeen se onnistui. Pitkillä sivuilla pidensin laukkaa, mutta kokosin samalla ylös ja hidastin tahtia. Taisimme olla aika mahtava näky, ajattelin.
Ympyröillä asetin ja taivutin huolella.
Vaihdoin suunnan ja jatkoin samaa.
Gea oli pian jo todella hikinen, joten ravasin loppuravit rennosti pitkin ohjin. Kävelimme kentällä kauan, mutta lähdimme talliin kun aloin pelätä Gean jäätymistä.
Tallissa riisuessani varusteita huomasin gean olevan todella hiessä. Heitin sille pikaisesti kuivatusloimen. Odotellessani putsasin varusteita.
Treeni oli aika rankka, joten hieroin jalkoihin vähän kaksiteholinimenttiä.
Vein Gean ulos kun se oli kuivunut kokonaan. LÖYTYY MYÖS NALLIKALLION TALLIKIRJASTA.
VANHEMMAT PK-MERKINNÄT KATOSIVAT SIVUJEN POISTON YHTEYDESSÄ.
Säkäkorkeus: 157 cm
Ikä: 7 v (ikääntyy kun jaksaa)
Rotu: Trakehner
Sukupuoli: tamma
Väri: ruunikko
Kasvattaja: Meow VRL-10122
Koulutustaso: He A
Omistaja: Hemppa VRL-12262
VIRTUAALIHEVONEN
LUONNE
''Hemmetti, isäänsä tullut, voit ajatella kun roikut ruunikon hevosen riimussa kohti tarhaa. Tai kaurasäkkiä. ''
Gea on tempperamenttinen, ja sillä on aina kommenttia asiaan. Harjaa voisi käsitellä hiieman varovaisemmin, yksi otsajouhi jäi niskahihnan alle, voi eii... Ja naks, tiukka ote käsivarresta auttaa kummasti asiaa, ja ihminen toimii taas hyvin.
Mutta osaa Geonna myös mukava olla. Kuten ratsastaessa. Se toimii kuin unelma, kun olet käynyt läpi sen tahtojen taiston karsinasta kentälle. Kaikki minkä Gea osaa, sujuu lähes aina hyvin. Ratsastaessa suurin haaste on saada Gea pysymään ulko-ohjalla, ja kun se onnistuu, kaikki onnistuu!
Tuttujen ihmisten kanssa karsinassa ja kävelyillä Gea on jopa siedettävä, mutta omistajaa se juorujen mukaan jumaloi ja käyttäytyy unelmaisesti, aina ja iän kaikkisesti! Tosin taistelu on ollut pitkä.
Vaikka Gea voisi luonnehtia myös diivaksi, niin ei kannata tehdä sillä ei se sekään ole. Oikeastaan kesäloman jälkeen se näyttää enemmän villihevoselta alá mutakuorrute.
Tarhataan yksin jotta hevosuhreilta vältyttäisiin. Tosin tarhanaapuri on uhri numero kaksi, jos tämä neiti sattuu pahalle päälle. Aina on aihetta riitaan ja hampaiden näyttämiseen. Harmi vaan että Gealle on joskus syötetty melassia ja ne hampaat ovat aivan ruskeat...
Kisapaikkojen vilinä ei hermostuta Geaa, vaikka niin luulisitkin. Se innostuu eikä meinaa pysyä paikoillaan vaan joudut taistelemaan egosi puolesta, ethän tahdo että kukaan luulee sinun omistavan kurittoman villihevosen?
Mutta kyllä Geonnasta kuoriutuu mahtava hevonen, kun jaksat työstää sitä ja on kärsivällinen. Välineitä ovat vain turvakengät, paksut hanskat ja ripaus (kottikärryllinen) rohkeutta!
Omistajan sanoin: Gea on oikea kullanmuru, tekee kaiken mitä pyydetään, mutta säikkyy kyllä joskus, mut onhan se saaliseläin. *pusuttelee Geaa*
Tallityöntekijän sanoin: Kyllä, tarttet suojahanskat.
SUKUTAULU
i. Nothwulf Belv
ii. Nicotinecall PB YLA2 KRJ-I vTOK
ie. Prettyaholic YLA2 KRJ-I
iii. Graven GER KRJ-I YLA2
iie. Before The Bleeding Sun KRJ-II YLA2
iei. Lovekorn YLA2 KRJ-II KRL-II
iee. Prettydeath KTK-III
e. Dark Blood Ties KTK-2, KRJ-2, YLA-2
ei. Tokioholic
ee. Noserfatu PB
eii. Ewigkeit W VIR MVA Ch
eie. Heart&Mind
eei. Nazgul VIR MVA Ch, KTK-III
eee. Lovedivided
KISAKALENTERI
vain sijoitukset merkitty (16 kpl)
KRJ'n alaiset :
kutsu - taso - päivämäärä - sijoitus/kaikista osallistujista
x - He B - 15.12.-12 - 2/30
x - He B - 08.12.-12 - 2/30
x - He B - 02.12.-12 - 2/30
x - He B - 27.11.-12 - 5/30
x - He B - 06.12.-12 - 5/30
x - He B - 08.12.-12 - 2/30
x - He B - 10.12.-12 - 3/30
x - He B - 07.12.-12 - 6/40
x - He B - 07.03.-13 - 6/40
x - He B - 25.02. -13 - 1/30
x - He B - 27.02.-13 - 2/30
x - He B - 27.02.-13 - 1/30
x - He B - 15.02.-13 - 2/30
x - He B - 25.03.-13 - 6/60
x - He B - 19.03.-13 - 1/60
x - He B - 08.04.-13 - 6/40
JÄLKELÄISET
o. Whistle While - synt. 28.01.-13 - i. Kingston Falcon KRJ-I
t.Venus Vivid - synt. 5.07.-13 - i. Devious Tracker
VALMENNUKSET
15/06/-13 - Kouluvalmennus He A, valmentajana Katharine [email protected]
Ratsukko suoritti alkulämmittelyjä kun itse saavuin kentälle. Lämmittelyt sujuivat ratsukolta itsenäisesti ja pian pääsimmekin aloittamaan itse valmennuksen. Ensimmäisenä ratsukko harjoitteli lisättyä käyntiä ja - ravia. Lisätty käynti onnistui helposti, mutta ravissa tamma meinasi muutaman kerran nostaa laukan kunnes ratsastaja pidätti hieman enemmän ja ratsukin ymmärsi jatkaa ravissa. Ravi oli matkaavoittavan tahdikas, muttei liian nopeata ja askeleet venyivät upean pitkiksi. Seuraavana harjoituksena vuorossa oli takaosakäännös. Ratsastaja asetteli ja käänsi hevostaan oikein ja kuuliaisena ratsuna Gea toimi Hempan avujen mukaan. Tämän harjoituksen ratsukko osasi erinomaisesti jo ennestään. Viimeisenä treenasimme laukanvaihtoja käynnin kautta. Joillan kerroilla Gean energia hiipui eivätkä tamman askeleet olleet kovinkaan näyttäviä kunnes ratsastaja ajoi hevostaan eteenpäin ohjeistuksestani. Ratsun askeleet olivat korkeat, lennokkaat ja pehmeät. Hyvin meni! Laukanvaihtojen jälkeen oli loppuravien aika ja verryttely suoritettiinkin kahdeksikolla puomien kanssa joiden etäisyyksiä muuttelin välillä. Tämä auttoi ratsukkoa treenaamaan askelten pituutta. Ravien jälkeen Hemppa ja Gea jäivät tekemään loppukäynnit itsenäisesti.
PÄIVÄKIRJA
14. maaliskuuta 2013
Tänään päätin lähteä Gean kanssa maastoilemaan , pitkästä aikaa. Harjasin Gean ja heitin varusteet päälle.
Lähdin pihalle, ja kävelin hetken. Oli kirpeä pakkassää, joten siiryin pian raviin. Gean kunnon kohotus tulisi olemaan kova pala, ajattelin, kun tamma puuskutti jo viiden minuutin ravin jälkeen...
Tein siirtymisiä käynnin ja ravin välillä, sekä muutamia pysähdyksiä.
Gea tuntui vetreältä ja rennolta, joten nostin laukan. Mammalla oli kyllä intoa, muttei kuntoa, ja se tuntuikin jo hetken päästä hyytyvän, muttei silti halunnut ottaa raviin.
Annoin Geonnan laukata hetkisen kunnolla eteen, kunnes pidätin sitä.
Ravailimme loppuraveja, jonka jälkeen kävelimme talliin.
24. helmikuuta 2013
Tämän päivän ohjelmaksi olin kehitellyt vähän esteitä. Kävin kokoamassa pari viidenkymmenen sentin pystyä maneesiin ja palasin talliin.
Otin Gean sisään, ja harjasin sen huolella. Hain satulan, suitset ja jännesuojat. Varustin Gean ja lähdin.
Maneesissa lyhensin itselleni estejalustimet. Gea oli kummissaan kun lähdimme kävelemään uralle.
Ravailin ja laukkailin erikokoisia ympyröitä ja voltteja alkulämmittelyksi.
Lähestyin estettä laukassa, ja koitin lyhentää mutta Gea innostui hieman liikaa ja hyppäsi aivan liian kaukaa!
Otin kiinni heti esteen jälkeen ja jatkoin seuraavalle. Sain laukan kunnolla alle, ja hyppy sujui aivan loistavasti. Ravasin pari kierrosta jotta Gea tasaantuisi ja hyppelin uudestaan. Molemmat hypyt, hienoja kerrassaan!
Loppulämmittelin Gean ja katosin talliin.
Loimitin Gean kuivausloimella, ja hieroin sen jalkoihin linimenttiä. Hoidin vielä varusteet ja olin valmis. LÖYTYY MYÖS NALLIKALLION TALLIKIRJASTA.
21. helmikuuta 2013
Geaa harjatessani päätin uskaltautua sen selkään tänään, ihan kunnolla ratsastamaan.
Laitoin jokaiseen jalkaan pintelit, varmuuden vuoksi.
Hain suitset ja satulan, sekä laitoin kypärän päähäni.
Otin Gean mukaani ja läksin kohti pihaa. En pelkästään uskaltautunut selkään, vaan lisäksi päätin lähteä vielä maastoon.
Käppäilimme pitkän aikaa ihanan rauhallista hiekkatietä ennen kun siirryimme raviin.
Geonna alkoi puskea vähän ohjia vasten, mutta pidättelin. Otimme monta rauhallista ravipätkää.
Sopivan näköisellä suoralla nostin laukan. Gea lähti kovaa, ja minä vaan epätoivoisena koitin pidellä sitä. Kyllähän se vähän onnistuikin, mutaa silti vauhti oli kova. Pidin ohjat napakasti kädessäni, jotta reipas ratsuseni ei yllättäisi minua pukilla.
Reitin kaartaessa vasemmalle hidastin ensin raviin, ja sitten hetken kuluttua käyntiin.
Käppäilimme koko matkan tallille asti.
Pihalla löysäsin ensin satulavyötä ja tulin alas.
Karsinassa otin heti varusteet pois ja harjasin hieman Gean selkää ja kylkiä. Puin kuivatusloimen ja otin pintelit pois, ennen kun menin hoitamaan varusteet. LÖYTYY MYÖS NALLIKALLION TALLIKIRJASTA.
20. helmikuuta 2013
Saavuin Gean karsinalle, ja menin heti harjailemaan sitä. Tänään sitten treenattaisiinkin vähän kovemmin..
Harjattuani hain pelkät suitset, ei edes ohjia, ja laitoin ne Gealle. Kytkin molempiin kuolainrenkaisiin deltan ja deltaan vielä juoksutusliinan. Nappasin vielä juoksutusraipankin mukaan, ja läksin maneesiin.
Kävelytin Geaa ensin muutaman kierroksen ja siirsin sen sitten ympyrälle raviin. Ravuutin Geaa hetkisen, ja vaihdoin suunnan. Ravuutin taas. Siirsin Gean käyntiin, ja annoin sen kävellä hetken.
Vauhdoin taas suunnan, ja pyysin Gean laukkaan. Mamma innostui ja heitti jopa parit pukit, mutta tyynnyttelin sitä ettei se heti alkuunsa rikkoisi itseään.
Toiseen suuntaan meni vielä lujempaa ja enkä voinut kun nauraa heppasen hölmöilylle.
Päästin Gean vielä irtikin, jotta se sai vähän irrotella.. Ja kovaa se kiisikin pitkin maneesin uria. Naureskelin itsekseni.
Sieppasin Gean vielä liinanpäähän ja loppuravautin sen hyvin. Kävelytin sitä vielä monta kierrosta ennen kun vein sen tallin kuivumaan. LÖYTYY MYÖS NALLIKALLION TALLKIRJASTA.
18. helmikuuta 2013
Huh, Geonnan treenaus pitäisi aloittaa taas mamma-ajan jälkeen. Kova pala, pakko myöntää. Menin kuitenkin harjaamaan kultamussukkaani.
Geonna tuntui rauhoittuneen varsan jäljiltä, sillä se ei temppuillut harjatessa edes sitä vähää mihin olin tottunut.
Hain satulahuoneesta suitset, ja puin ne Gealle. Tänään en vielä viitsinyt satulaa laittaa selkään hiertämään, kun piti vielä romaanikin kaivaa, että satula ei olisi yhtään epäsopiva.
Gea kun oli menettänyt vähän lihaksia.
Lähdimme kohti maneesia, mutta muutinkin mieleni ja suuntasimme kentälle. Siellä tosin oli lähes puolimetriä lunta, mutta eipähän ratsuni pääsisi yllättämään temppuilulla.
Ratsastaessani Gean lumihankeen se ei millään olisi tahtonut sinne mennä, vaan nosteli jalkojaan kauhistuneena. Ei, ei, ei, tuonne en mene! se huusi kauhistuneella katseellaan.
Tuhahdin ja pakotin Gean hankeen. Hetken pöristelyn jälkeen se alkoi jopa pitää jalkoja viilentävästä kinoksesta.
Mitäpäs siinä käppäillessä, olimme kentällä vartin ennen kuin lähdin talliin hoitamaan vielä Vissiä, Gean iki-ihanaa varsaa. LÖYTYY MYÖS NALLIKALLION TALLIKIRJASTA.
11. helmikuuta 2013
Kiiruhdin kohti Vissin karsinaa. Siellä pikkuinen oli emänsä kanssa, Gea oli makuullaan mutta nousi kun huomasi minut. Olimme jo pikkuisen kanssa harjoitelleet riimua ja talutusta käytävällä, joten se oli tuttu juttu. Pujotin Vissille riimun ja kytkin siihen liinan. Sama juttu Gealle, mutta liinan sijasta laitoin narun, Geonnan sai hallittua narullakin hyvin. Nappasin molempien narut kätöseeni ja lähdimme kohti maneesia. Näin hiljaiseen aikaan se oli onneksi tyhjä. Päästin Gean irti, se tulisi pyynnöstä luokseni, jos joku tulisi. Taluttelin Vissi ympäri maneesia, ympyröillä, kahdeksikoilla ja radanpoikkiteillä. Vissi tuli perässä kiltisti. Orin koulutus saattaisi olla helppoa. Ehkä. Ohjasin vissiä ympyrälle liinan päähän. Se ei oikeen ymmärtänyt, joten jätin sen toistaiseksi. Taluttelin vielä molempia heppoja maaneesia pitkin, ennen kuin lähdin talliin.
Tallissa sidoin Gean käytävälle, ja jätin Vissin karsinaan. Se oli hyvä alku vieroitukselle. Hoidin Geaa aikani, kunnes siirryin Vissiin. Jätin Geonnan käytävälle.
Vissi kutisi mahasta, nauroin sen kiemurtelulle. Silittelin Vissiä vielä hetkisen harjalla mutta lopetin pian, ja toin Gean takaisin. Jätin heppaset omaan rauhaan ja lähdin satulahuoneeseen juomaan teetä ja suunnittelemaan Vissin vieroitusta.
LÖYTYY MYÖS NALLIKALLION TALLIKIRJASTA.
3. helmikuuta 2013
Menin heti talliin tullessani Gean ja uuden tulokkaan luokse. Pikku Vissi oli juuri heräilemässä, joten menin karsinaan. Gea antoi minun rapsuttaa suloista varsaansa, ihme kylläkin.
Silittäessäni Vissin pikkuista turpaa ei-niin-pieniturpainen-Geonna oli tökännyt oven auki ja oli matkalla etsimään jotain syötävää. Vissi tietysti lähti perässä. En viitsinyt pikkuista kovin paljoo komentaa, joten juoksin vain Gean perään. Onneksi tallin ovet olivat kiinni... Nappasin Geaa päästä kiinni, ja talutin sen takaisin karsinaan. Huokaisin helpotuksesta, ja jätin mamman ja varsan vielä torkkumaan. Ilmojen lämmettyä ne voisi päästää jo ulos...
Menin vielä satulahuoneeseen putsailemaan varusteitani, joille ei ihan heti valitettavasti olisi käyttöä. Päätin tänään kuitenkin mennä häiritsemään Geaa sen verran, että menin vielä sukimaan sitä hieman. Saihan myös Vissi maistaa vähän vuohenkarvaharjan pehmeyttä.. LÖYTYY MYÖS NALLIKALLION TALLIKIRJASTA.
28. tammikuuta 2013
Eilen oli hiottukoulukiemuroita niin tarkkaan, että päätin lähteä pelloille vähän irrottelemaan!
Otin Gean sisälle ja harjasin sen tavallistakin perusteellisemmin. Harjauksen jälkeen laitoin Gealle suitset, ja vaihteen vuoksi, lampaan karvasatulan! Sitä paitsi, kuka menee pellolle päästelemään koulusatulan voimin? Ei kukaan.
Talutin Gean pihalle, ja hyppäsin selkään.
Pellolle kaartaessani hevonen hyppi ylös-alas intopinkeänä valmiina uuteen maailman ennätykseen. Naureskelin ja pidin vastaan.
Alkukävelyn, oikeammin alkuhyppelyn, jälkeen ravailimme suuria ympyröitä, suoria uria ja kaarteita. Gea alkoi viskoa päätään, kun jouduin käyttämään paljon kättä. Kaduin martingaalien talliin jättämistä...
Nostin laukan, ja Geonna lähti tuli hännän alla hurjaan laukkaan. Meinasin tipahtaa.
Laukkasimme jopa pari kierrosta, kunnes Gea alkoi hidastaa. Taputtelin sitä, ja ravasin loppuravit. Kävelin rennosti monta, monta kierrosta pellon ympäri.
Menin talliin hoitamaan varusteet ja hevosen. LÖYTYY MYÖS NALLIKALLION TALLIKIRJASTA.
27. tammikuuta 2013
Saavuin talliin, ja bongasin Gean tarhasta mukaani sisään.
Laitoin Gean käytävälle seisomaan, ja aloin ottaa loimia pois. Jätin Gean hetkeksi yksin, kun hain harjat ja varusteet käytävälle valmiiksi.
Suin Gean pikaisesti, mutta huolella kuitenkin, ja heitin varusteet päälle. Tänään kieritin joustopintelit etu- ja takajalkoihin.
Lähdimme kentälle. Olin päättänyt yrittää kouluttaa Geaa, vaikka se sitten epäonnistuisikin. Olin saanut hevosesta esiin jo sellaisen piirteen, joka pitää työskentelystä.
Kävelin monta kierrosta pitkin ohjin. Lämpättyäni
treenasin pohkeen väistöjä käynnissä sekä ravissa. Väistöt sujuivat, joten harjoitin siirtymisiä. Ne sujuivat kuin tanssi, ja Gea liikkui rentona.
Olin niin tyytyväinen, että aloimme harjoitella vaativampia asioita. Lisätty ravi sujui ihan hyvin, kuten lisätty käyntikin. Olin jo aiemmin harjoitellut niitä, mutta nyt tulos oli parantunut. Huomattavasti.
Koetin saada Gean menemään myös ihan vähän sulkutaivutuksia. Ensiksi Gea alkoi heitellä rajusti päätään, mutta myötäisin kädellä enemmän, ja sulut alkoivat sujua. Tosin ensiksi Gean piti tietysti yrittää kentän sisälle takapuoli edellä ja siirtyä pysähdyksestä peruutukseen.
Avojakin koitin ja ne alkoivat sujua ihan hyvin.
Jätin käynti ja ravityöskentelyn ja siirryin keskilaukkaan. Vaihdoin suunnan koko rataleikkaalla ja pidin vastalaukan. Gea yritti kulmissa vaihtaa laukan myötä laukkaan, mutta pidin pohkeilla vastaan. Menin niin hetken, kunnes tein uuden koko rataleikkaan, mutta vaihdoin laukan. Jotenka meillä oli taas vastalaukka.
Gea oli oivallinen kouluratsu, niin nopeasti se oppi, ajattelin, kun Gea ei yrittänytkään vaihtaa laukkaa. Siirryin myötälaukkaan, ja keskiympyrälle. Lyhensin, pidensin, lyhensin, pidensin ja Gea reagoi herkästi. Vaihdoin ympyrällä ravin kautta suunnan ja jatkoin laukkaa. Gea alkoi ennakoida, joten jatkoin pidempään lyhyttä laukkaa.
Gea toimi hyvin, joten soin sille lepokäynnin ennen jatkamista.
Kokosin ohjat, ja jatkoin laukkatyöskentelyä, nyt uraa pitkin ja molemmilla pääty-ympyröillä. Yritin saada Gean myötäämään niskastaan kunnolla, ja parin ympyrän jälkeen se onnistui. Pitkillä sivuilla pidensin laukkaa, mutta kokosin samalla ylös ja hidastin tahtia. Taisimme olla aika mahtava näky, ajattelin.
Ympyröillä asetin ja taivutin huolella.
Vaihdoin suunnan ja jatkoin samaa.
Gea oli pian jo todella hikinen, joten ravasin loppuravit rennosti pitkin ohjin. Kävelimme kentällä kauan, mutta lähdimme talliin kun aloin pelätä Gean jäätymistä.
Tallissa riisuessani varusteita huomasin gean olevan todella hiessä. Heitin sille pikaisesti kuivatusloimen. Odotellessani putsasin varusteita.
Treeni oli aika rankka, joten hieroin jalkoihin vähän kaksiteholinimenttiä.
Vein Gean ulos kun se oli kuivunut kokonaan. LÖYTYY MYÖS NALLIKALLION TALLIKIRJASTA.
VANHEMMAT PK-MERKINNÄT KATOSIVAT SIVUJEN POISTON YHTEYDESSÄ.